Pieniä askelia

Nonniin, mites mie tämän kertoisin. Päätin, että paino on saatava alas, ALAS. Ainakin siihen, mitä se oli silloin, kun odotin meidän neitiä. Siis nyt puhun painosta, jota vaaka näytti silloin viimeisellä neuvolakäynnillä. Ei ois paha matka, vain 5-6kg :) . Niin ei se ei ole suuri askel, vain pieniä askelia, askel kerrallaan. Tietysti sitä toivoisi, että paino tippuisi helposti. Ihan kuin sormia napsutellen. Mutta ei, se paino ei tipu niin. Painon pudotukseen on orientoituva, Siihen on sitouduttava. Laihtuminen on oikeastaan se painonpudotuksen helpoin osa. Vaikein osa on se, että millä pystyy olemaan syömättä niitä kaikkia herkkuja, joita joka puolelta tarjotaan. Miten selviää joulun? onko joulun alla hyvä aloittaa laihtuminen? kun mietin näitä asioita. Niin mieleen tulee väistämättäkin sellainenkin asia, joka ei ole ajankohtainen, onko sitten joulun jälkeen hyvä aloittaa laihtuminen? silloinhan on paljon kevät juhlia ihmisillä. ja pääsiäinen. Pääsiäisen jälkeen tulee vappu, ja vapusta alkaa kesä. Kesän jälkeen tulee syksy ja syksyn herkut, ja taas ollaan joulussa. Milloin sitä muka pystyy aloittaamaan laihduttamisen, jos käyttää kauden juhlia tekosyynä, että aloitan sen jälkeen? EI varmastikkaan milloinkaan!

Entä sitten, kun viikonloppuja, usein olen kuullut, että maanantaina aloitan, aina tulee uusia viikonloppuja ja uusia viikonloppuja.
Tai sitten, aika usein myös kuultu, HUOMENNA???!!! aina voi sanoa, että aloitan laihdutuksen ja elämäntapa remontin huomenna, miks sitä ei voisi tehdä tänään? TÄNÄÄN, niin minä päätin, nyt keskellä kirkasta päivää päätin, että se päivä jona aloitan elämäntaparemontin on TÄNÄNÄÄN!!! Ei en viitseisi sitä kertoa kellekkään kasvotuksen, jos epäonnistun, mutta kun sen kirjoittaa. Se tulee varmemmin toteutettavaksi. Niin minä viimeksikin tein, tosin hieman epäonnistuen ja kyl mie aika paljon onnistuinkin. Nyt on kyllä enempi mielessä vakavampi. loppuelämän remontti. Niin se on tehtävä.


Piti kirjoittaa myös lapsen kuulumisia, meillä on jo aika paljon sanoja: Mihin meni, anna ny, en tiiä, amppu (lamppu), tutti, ukka (sukka), mamma, mummi, pappa, isä, äiti, veeti, vauva, Ei, nanna (maito), pallo, tikka, kakka, napa, nenä, maha, tämä. Siinähän se, meidän sanalitania, mitä nyt muistan sanoja ulkoa. voisinkin huomennakin kirjoitella sanoja ylös.
Nyt on myös opittu hakkamaan Ossi serkun vanhaa pallo, auto, vasara-peliä, siinä pallot laitetaan kolojen päälle, ja vasaralla on tarkoitus lyödä niitä palloja niin, että ne tipahtavat koloista kolojen alla oleviin autoihin ja autot sitten singahtavat kauaaaas... ja sekös on kivaa neidistä :).